keskiviikko 23. elokuuta 2017

Bandi: Syytös



"Olen kuin lintu häkissä"

Bandi: Syytös: 7 kertomusta Pohjois-Koreasta
Julkaistu: 2017
Alkuperäinen julkaisu: 2014
Alkuperäinen nimi: Gobal / The Accusation
Mistä maasta: Pohjois-Korea
Suomentanut: Raisa Porrasmaa

Suomennettu ranskankielisestä laitoksesta La Dénonciation, 2016
Kustantaja: Kustantamo S&S
Sivumäärä: 189


Kirjaan on koottu kommunismin vastaisia kertomuksia Kim Jong-ilin hallitsemasta 1990-luvun Pohjois-Koreasta, joka on sekä poliittisesti että taloudellisesti riippumaton ja omavarainen. Maassa vallitsee kastijärjestelmä, kollektiivisten rangaistusten järjestelmä sekä sosialistisesta taloudesta aiheutunut katastrofitilanne. Kaduilla komeilee jättimäisiä diktaattorin sekä Marxin kuvia, kovaäänisistä kuuluu kansalaisten ylistäviä propagandakertomuksia hallitsijan hyvyydestä ja ruokaa saa kuponkeja vastaan ravinnonjakelukeskuksesta. Kansalaiset asuvat ja tekevät työtä hallituksen määräämässä paikassa. He elävät jatkuvassa pelossa, että yhtäkkiä heidän koko elämänsä muuttuu ja kaikki heille rakkaat ihmiset ja asiat viedään heiltä pois. Valtion etu ja tehtaiden pyörittäminen menevät inhimillisyyden edelle. Kansa on diktaattorin käskyjen mukaan toimiva joukko eläviä kuolleita - vailla omaa tahtoa.

"Edes kuolemalla uhkaamina ihmiset eivät olisi toimineet yhtä tehokkaasti! Vajaassa neljässäkymmenessäviidessä minuutissa kaikkialle kaupunkiin hajaantuneet miljoona ihmistä olivat kokoontuneet aukiolle! Mikä oli tuo kammottava voima, joka saattoi synnyttää noin uskomattoman ilmiön?" (s.27)

"Myong-chol olisi halunnut itkeä kovaan ääneen ja polkea jalkaa. Moinen käytös oli kuitenkin poissuljettua, sillä toisinaan myös nyyhkytykset tulkittiin kapinaksi ja ne saattoivat maksaa itkijän hengen." (s.135)

Diktatuurin alaisina elävät kansalaiset pakotetaan näyttämään onnellisilta, kuuntelemaan tiedotuksia radiosta, osallistumaan erilaisiin paraateihin ja alistumaan puoluevastaavien järjestämiin tarkastuksiin, joissa tarkistetaan heidän uskollisuutensa. Diktaattori Kim Il-sungin kuollessa agentit pitävät kirjaa jokaisen suruajalle sopivasta käyttäytymisestä ja käynneistä muistoalttarilla. Sähkökatkon koittaessa tärkeintä on rynnätä auttamaan diktaattorin kuvien valaisemisessa. Kukaan ei saa matkustaa ilman matkustuslupaa. Alueet, joissa diktaattori kuolloinkin vierailee, on matkustuskiellon alla. Kukaan ei saa kulkea yhtä aikaa junaraiteilla tai maanteillä, mikä aiheuttaa onnettomuustilanteita, kun suuri ihmismassa joutuu pakkautumaan pieniin odotustiloihin - moni ilman ruokaa. Armeijaan määrätyt miehet opetetaan harjoittelemaan tietyn kaavan mukaan. Kaikki, jotka tekevät pienenkin virheen tai esittävät vastamielipiteen tai vain joutuvat valheellisesti syytetyiksi, saavat rangaistuksen. Heille annetaan joko sakkoja, ruoskintaa tai lähetetään työleirille. Myös heidän sukuaan rangaistaan, sillä he alenevat kastijärjestelmässä asemaan, jossa heitä on lupa vainota. Lapset kärsivät eniten, sillä he eivät esimerkiksi pääse opiskelemaan. Kovin rangaistus on teloitus, jota lapsetkin joutuvat todistamaan. Kaikki, joilla menee liiankin hyvin, saavat myös rangaistuksen, sillä puolueen oppien mukaan yksilö ei voi menestyä ilman puolueen ohjausta. Kansalaiset saavat huomata, että diktaattorin antamat lupaukset ovat valhetta ja koko näytelmä on loppujen lopuksi täysin turhaa, sillä kukaan ei voi millään tavalla vaikuttaa omaan kohtaloonsa.

"Sitten päätin, että pakenemme tästä maasta jota vain petturuus, valhe ja tyrannia hallitsevat. Tänne on mahdotonta juurtua, vaikka työskentelisi miten kovaa ja rehellisesti." (s.105)

"´Mitä iloa on lapsista maassa, jossa poika ei edes voi mennä tapaamaan kuolevaa äitiään? Kerro minulle!´" (s.150)

Sain viimein käsiini tämän ajatuksia avartavan ja tunteita herättävän kirjan. Kertomuksia lukiessa huomasin sanontojen pitävän paikkaansa, sillä mitä enemmän tietoa kyseisen maan tilanteesta sain niin sitä vähemmän tunsin tietäväni - ja etenkin ymmärtäväni. Huomasin toivovani, että kirja olisi pelkkää propagandaa ja että ihmiset olisivat oikeasti onnellisia. Olen toki tietoinen maailman tilanteesta, historiasta ja kauheuksista, mitä ihminen saa aikaan, mutta silti kaikki menee yli ymmärrykseni. En vain voi käsittää.

"Eikö teitä pelota todellisuus, joka muuttaa kansalaiset näyttelijöiksi vailla vertaa" (s.50)


Helmet lukuhaaste 2017: 12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja

maanantai 21. elokuuta 2017

Darren Shan: Kauhun tunneleissa



"´Tapetaanko hänet?´ minä kysyin hiljaa."

Shan, Darren: Kauhun tunneleissa
Kirjasarja: Osa 3
Muut osat: Osa 1 ja osa 2

Julkaistu: 3.painos, 2009
Alkuperäinen julkaisu: 2000
Alkuperäinen nimi: Tunnels of Blood
Mistä maasta: Iso-Britannia
Suomentanut: Kaijamari Sivill

Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 176


Puolivampyyri Darren Shan on asettunut asumaan friikkisirkukseen, jonne eräänä päivänä saapuu käymään vampyyrikenraali. Pian vierailun jälkeen vampyyri Crepsley päättää lähteä matkalle ja ottaa Darrenin ja käärmepoika Evran mukaansa. Pojista hotellissa oleskelu on hauskaa vaihtelua tavalliselle sirkuksessa raatamiselle - etenkin, kun Crepsley kulkee kaiket yöt omilla asioillaan. Darrenin vaistot valpastuvat, kun televisiosta kuuluu yllättävä uutinen lähistöllä tapahtuneista murhista.

""No?" hän kysyi.
"Mitä no?" minä vastasin.
"Etkö aio pyytää?"
"Mitä?"
"Minua elokuviin", hän sanoi.
"Mutta sinähän -"
"Darren", hän huokaisi. "Tytöt eivät koskaan pyydä poikia,"
"Eivätkö?" Olin ihan ihmeissäni.
"Et taida tajuta mitään", Debbie naurahti. "Kysy nyt vain, huvittaisiko minua lähteä elokuviin, jooko?"
"Okei", minä voihkaisin. "Debbie, lähdettäisiinkö yhdessä elokuviin?"
"Minä mietin", hän sanoi, avasi oven ja katosi sisälle.
Tytöt!" (s.48)

Darren on tullut murrosikään. Hän kyseenalaistaa auktoriteettinsa eli vampyyri Crepsleyn sanomiset ja tekemiset sekä löytää elämänsä ensimmäisen ihastuksen. Tarina on aikuiselle liian tavanomainen ja ennalta-arvattava, mutta varhaisnuorille ja nuorille varmasti sitäkin osuvampi. Mielestäni kirja kalpenee kahden ensimmäisen rinnalla. Siitä puuttuu aiemmissa osissa vallinnut yllätyksellisyys ja jännite.


Helmet lukuhaaste 2017: 30. Kirjan nimessä on tunne


lauantai 19. elokuuta 2017

Elokuun lukumaraton



Osallistuin blogistanian kesän 2017 kolmanteen lukumaratoniin. Aloitin lukemisen perjantaina klo 11.00 ja lopetin lauantaina klo 11.00. Kirjana minulla oli Emmi Itärannan Teemestarin kirja.

Perjantai

Lueskelin rauhalliseen tahtiin kauniilta ja hartaalta tuntuvaa kirjaa. Kuuntelin samalla teeseremoniaa kuvaavaa rauhallista musiikkia. Olo oli rentoutunut ja mukava. Pysähdyin välillä ajattelemaan kirjan mukanaan tuomia ajatuksia ja tein myös itselleni ruokaa. Illemmalla huomioni kiinnittyi enemmän muihin asioihin kuten uutisten seuraamiseen.

Lauantai

Luin aamulla muutaman sivun lisää. Sain lukumaratonin aikana luettua yhteensä 130 sivua. Osallistuin kaikkiin kesän lukumaratoneihin. Ensimmäinen meni huonosti, sillä minulle tuli yllättävä matka, jolloin ehdin lukea vain muutaman hassun sivun. Toinen lukumaraton oli selvästi kaikista onnistunein, sillä sain luettua tasaisesti koko ajan. Sivuja kertyi tuolloin 356. Kolmen lukumaratonin jälkeen minusta tuntuu, että yhteen putkeen lukeminen ja sivujen laskeminen eivät ehkä ole minun juttuni. Toisaalta se on hauskaa, sillä on mukava ajatella, että niin moni muukin lukee yhtä aikaa. Toisaalta en jaksa keskittyä kovin pitkään samaan asiaan, vaan tarvitsen välillä liikkumista tai muuta puuhastelua. Lukumaratonin voi onneksi säätää omanlaiseksi ja asettaa omia henkilökohtaisia tavoitteita. Nyt minulla oikeastaan oli ajatuksena saada kirja hyvään alkuun, joten tavallaan onnistuin tavoitteessani.


Lue lisää kesälukumaratonista Oksan hyllyltä -blogista.



Mukavaa lukumaratonin jatkoa kaikille siihen osallistuville tai sitä seuraaville!

perjantai 18. elokuuta 2017

Osallistun elokuun lukumaratoniin



Blogistanian kesän 2017 kolmas lukumaraton järjestetään lauantaina 19.8. Aion aloittaa maratonin tänään klo 11.00 ja lopettaa lauantaina klo 11.00. Olen kerännyt niin sanottuun lukupinooni tällä kertaa vain yhden kirjaston kirjan: Emmi Itäranta: Teemestarin kirja. Sen lisäksi saatan eksyä lukemaan myös oman hyllyni kirjoja.

Lukumaratonin säännöt:

1. Maratoonaamisen voi aloittaa perjantain 18.8. puolella tai sitä voi jatkaa sunnuntaina 20.8, kunhan osa lukemisesta tapahtuu lauantaina 19.8.2017. Yhteensä lukuaikaa on 24 tuntia (esim. pe klo 17 -> la klo 17).
2. Maratonvuorokauden aikana saa pitää haluamansa määrän taukoja, mutta ne lasketaan mukaan suoritusaikaan. Myös te innokkaimmat lukijat: muistakaa syödä ja levätä riittävästi!
3. Lukumaratonista voi blogata halutessaan etukäteen, sen kuluessa ja jälkikäteen.
4. Oman lukumaratonin päätyttyä laske lukemasi sivumäärä ja kuuntelemasi äänikirjatunnit ja -minuutit.
5. Ilmoita tulos omassa blogissasi (jos sinulla sellainen on) ja myös maratonin emäntäblogissa (eli siis täällä, Oksan hyllyltä -blogissa).
6. Emäntäblogissa julkaistaan ennen lukumaratonia erillinen postaus, jonne koontipostaukset ja luettujen sivujen/kuunneltujen määrän voi ilmoittaa.
7. Voit siis osallistua lukumaratonille, vaikkei sinulla olisi omaa blogia.

Lue lisää kesälukumaratonista Oksan hyllyltä -blogista.



Hauskaa lukumaratonia kaikille siihen osallistuville tai sitä seuraaville!