"Minun oli pakko saada tavata Emmi."
Simukka, Salla: Toisaalla
Kirjasarja: Osa 2
Muut osat: Osa 1
Julkaistu: 2012
Mistä maasta: Suomi
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Tammi
Sivumäärä: 233
Toisaalla kirjassa kelataan samoja tapahtumia kuin Jäljellä kirjassa, mutta tällä kertaa 18-vuotiaan Samuel Järven näkökulmasta katsottuna. Poika on tietokonepelejä aamuyöhön asti pelaava työtön nörtti. Hän saa yllättäin kutsun työhaastatteluun, jonne hänen on matkattava silmät sidottuina. Vähintäänkin epäilyttävän hakuprosessin päätyttyä Samuel palkataan ohjaamaan uudenaikaista ja todentuntuista virtuaalimaailmaan sijoittuvaa peliä The Empty World, jonka kuvaillaan toimivan nuorille peliterapiana. Huima palkkasumma ja vanhempien velkataakan keventäminen motivoivat Samuelia, mutta mitä pidempään hän ohjaa peliä, sitä epävarmemmaksi hän tulee tilanteen eettisyydestä. Pelissä mukana olevat nuoret eivät nimittäin ole tietoisia siitä, että he ovat sisällä pelissä. Heiltä on oikeastaan viety itsemääräämisoikeus. Tilannetta ei helpota se, että Samuel on palavasti ihastunut ohjattavaansa Emmiin. Mutta onko mielikuva ihastuksen kohteesta sama kuin millainen hän on oikeassa elämässä? Onko mahdollista, että prinssi ja prinsessa voisivat saada lopussa toisensa?
"Mitä jos kävisikin äkkiä ilmi, että myös me olimme virtuaalimaailmassa, jota joku toinen ohjaili? Mieleeni avautui ääretön määrä sisäkkäisiä virtuaalitodellisuuksia, joiden ihmiset luulivat kaikki olevansa itse totta. Toisaalta, olisiko siinä tapauksessa ollut enää mitään merkitystä sillä, mikä oli ´oikeasti olemassa´?" (s.192-193)
Tykkään Jäljellä ja Toisaalla kirjojen kansikuvista, sillä ne mielestäni kuvaavat Emmin ajatusmaailmaa. Hän on aluksi aivan upoksissa, pohjalla, kunnes hänen silmänsä avautuvat, itsevarmuus kasvaa ja hän löytää motivaatiota elämäänsä.
Kirjaa oli paikoitellen tylsä lukea, sillä se ei sisältänyt yhtään yllätystä, vaan oli pelkkä pitkä terapiaistunto Emmin ja Samuelin välillä. Samuel kelasi omia tuntemuksiaan omasta elämästään ja työstään sekä suhtautumisestaan Emmiin. Hän avasi tapahtumien taustat ja antoi kaikelle selityksen. En olisi kaivannut niin pureskeltua selitystä kaikelle enkä niin ennalta-arvattavaa loppua kirjalle. Mielenkiintoisinta oli lukea Emmin vanhempien teoista. Toisaalta ymmärrän, miksi he haluavat mukautua yhteiskunnassa vallitseviin käsityksiin ja toimia niiden mukaisesti. Aina kuitenkaan se, minkä vanhemmat luulevat olevan lapsensa parhaaksi, ei olekaan sitä. Olisin halunnut lukea lisää Emmistä ja hänen taistelustaan maailman muuttamiseksi.
"Tulevaisuus oli sumua, se oli toisiinsa risteävien kohtaloiden verkko, se saattoi olla ilotulitus tai pimeys." (s.229-230)
Helmet lukuhaaste 2017: 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
100 suomalaista kirjaa: 4/100
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!